#140 minun ja Vaidan tarina

moikka !

oon lukenut jo tämmösen postauksen muutamassa seuraamassani blogissa ja tää oli musta ihan kiva idea joten päätin tehdä itsekkin. Olin luvannut teille nyt joulukuussa vähän enemmän erikoispostauksia kun sitä joulukalenteria ei nyt sit tullutkaan niin vähänniinkuin ''hyvitän'' tämän kuukauden erikoispostaukset sitten näillä. Muistakaa ehdotella paaaaljon postaus ideoita niin tulee sit niitä postauksia ripeään tahtiin koska itse oon niin surkea keksimään omaan blogiin :D mut joo tässä alkaa tämä! Kirjoitan tässä siitä asti kun vaida tuli ja tähän asti kuluneeseen aikaan. Kirjoitan myös meidän kilpailuista ja kaikesta 'isoista' jutuista mitä tähän asti on tapahtunut.

Aloimme etsimään omaa ponia joskus joulukuussa 2011. Etsittiin tuolloin mulle opetusmestaria joka voisi opettaa mua esteillä ja koulussa. löysin n. viikon etsiskelyn jälkeen Vaidan ja tuntui heti siltä et se on se oikee. Mentiin sitten varmaan parin viikon päästä siitä testaamaan vaidaa kangasalalle kaverin ja hänen äitinsä kanssa joka tietää paljon hevosista. En oikeen muista hirveesti sitä kun mentiin testaa mut mua jännitti tosi paljon, muistan ehkä sen parhaiten et kun näin vaidan ja menin heti moikkaa sitä tarhaan niin kun silitin sitä turvasta niin se puras mua :D Olikohan se käsky että mene pois vai että ostakaa mut?! :D No mut sit ajettiin maneesille ja ratsastin sitä siellä. Muistan sen vaan että sillä oli paljon energiaa ja hyppäsin sillä ja se oli tosi kiva ratsastaa. No sit päätettiin jo siellä että mä haluan sen ja me sit ajettiin kotiin ja olin ihan tohkeissaan. :D

vaida tuli meille 2012 maaliskuun alussa, ja se päivä jolloin vaida tuli meille on naistenpäivä. Ylläoleva kuva on silloin kun se tuli meille. Oltiin siis tuolloin vielä heinäsissä joka oli ratsastuskoulu puoliksi ja puoliksi yksityinen. Kävin vaidalla 3 krt viikossa tunneilla ja siitä se lähti.

meidän ekat yhteiset estekisat olivat 2012 keväällä. Me mentiin ristikko luokka. En oikeen muista miten se meni mutta saatiin clear round ja punavalkonen ruusuke. Olin tosi ylpee vaidasta kun mua jännitti ihan sairaasti ennen mun rataa. Se oli kyl hyvä ensimmäinen kisakokemus.

Menin myös vaidalla silloin keväällä muutamia koulukisoja meidän tallilla ja sitten myös estekisoja. En muista mitään miten ne olisi mennyt mut ruusukkeita ei tullut silloin.

Viikkoa ennen tallinvaihtoa oli heinäsissa estekisat ja hyppäsin 60-70 luokan. Mua ei jännittänyt yhtään ennen rataa joka oli hyvä. En yrittänyt ratsastaa aikaa. Tein kumminkin radalla semi lyhyet tiet, ja sieltä napsahti sitten 3. sija! Olin tosi ylpeä koska se oli Vaidalla minun ensimäinen sijoitus eikä cleanroud.

Vaihdettiin tallia joulukuussa 2012 Laakspohjaan koska halusin silloin vähän enemmän kehittyä ja päästä kisaamaan. Minusta oli tosi kiva vaihtaa tallia koska laakspohja on iso paikka ja siellä on paljon mun ikäisiä kavereita. Treenattiinkin koko talvi Sonjan valmennuksissa joka oli minulle tosi hyvä. Silloin vaida alkoi menemään mulla siellä 'oikeassa' peräänannossa ja päästiinkin Maaliskuussa jo Iian koulutunneille. Sitten en enään käynyt kuin Iian kouluvalmennuksissa. Koko talvi meni treenatessaan.

Helmikuussa alkoi jo meidän seurassa kilpailut ja starttasin silloin vaidalla ekat 'isommat' kilpailut. Olin mennyt siis ennen vain tallikisoja joissa oli vain yleensä talliltamme kilpailijoita mutta nyt oli siis seurakisat. Mua jännitti tosi paljon kun tiesin että on aika kova vastus ja että en olemaan kärkisijoilla. Silti yritin parhaani ja kilpailla itseään vastaan, eli ylittää itseni. Muistan vaan sen että menin helppo B3 luokan ja sain jotain 55%?! Vaikka prosentit eivät olleet ihan parhaat niin kumminkin tulimme luokassa 20/40, eli ei ihan paha.

Sitten noiden koulukisojen jälkeen oli seuraavana päivänä estekilpailut, menin silloin 60cm. Mua jännitti silloin kans tosipaljon koska vaida kävi kuumana ja muutenkin jännitin silloin paljon lähestymisiä koska olin tippunut yleensä esteillä kun vaida oli tehnyt huonon lähestymisen, esim. hypännyt liian kaukaa niin mä tipahdin kaulalle ja siitä maahan. Mutta meni se sitten hyvin, tuli puhdas rata ja siinä en aikaa sitten ratsastanut ollenkaan. En yhtään varmaan hengittäny radan aikana koska meinasin oksentaa heti sen jälkeen :D Oli myös sitten keväällä taas muutamat koulu ja estekilpailut ja niihinkin osallistuin mutta ei nyt jääny mitään niistä mieleen muuta kun tuli esteiltä puhdasrata ja koulusta kans sse sama 55% ja vaida oli tooooooosi laiska silloin kouluradalla niiin ei oikeen onnistunut..

aloitin sitten kesällä kilpailemisen seuratasolla ja kiertelin vain koulukisoja. Kerron tässä nyt mieleenpainuvimmat kilpailut mitä muistan, olen siis käynyt enemmän kisoja kun nyt kerron mutta en siis muista kaikkea.

Jokera seurakilpailut Helppo b3
Ensimmäiset ulkopuoliset kilpailut. Mentiin Monican & Marellan kanssa sinne. Mua ei hirveesti jännittänyt koska tiesin että jos jännitän ni ei mene hirveen hyvin välttämättä. Kisapaikka ei ollut mun mielestä ihan hirveen hyvä, maneesi oli ehkä kamalin ikinä mutta verkka-alue ja kävelypaikat oli ihan suotavat. Rata meni ihan ok hyvin, en oikeen muista siitäkään mitään muutakun ajattelelin varmaa koko ajan sitä maneesii kui kamala se on :D Sain kumminkin 58% jotka oli mulle siinä vaiheessa ihan hyvät. Olin sitten tuloksien mukaan kolmas joka ei sijoittunut, eli meni ihan hyvin ekoiksi ulkopuolisiksi.

Ponikoulu seura
Nää kisat on mulla tosihyvin mielessä koska ne meni aika hyvin. Vaikka tuo kilpailupaikka on tosi pieni niin silti siellä oli tosikivaa. Verkka oli kiva vaikka se oli ryhmissä. en jännittänyt ennen rataa. Ratana oli helppo b kn special ja tuohon mennessä vaikein koulurata jonka olen mennyt. Sain siitä 62% ja se on parhaat prosentit Vaidalla tälläkaudella. Olin tosi iloinen sen jälkeen ja mulla oli silloin onnistumisen fiilis.

henkilökohtaiset Aluemestaruudet 2013 
Nää kisat oli tän kauden tavoite. Hain alueluvan heinäkuussa tätä kilpailua varten ja tietenkin muutenvaan että pääsisin kilpailemaan aluekisoja. Ne olivat mun ekat aluekisat ja vaiken luokka jonka olen mennyt niin oli tässä, eli FEI:n  helppo B kenttäkilpailuohjelma poneille. Sillä radalla oli paljon keskilaukkaa ja pienet vastalaukkapätkät ja muutenkin radassa oli koko ajan jotain juttua että ei voinut miettiä jotain muuta. Rata meni hyvin meille. Se oli ehkä parhain rata mun mielestä tällä kaudella, kun mä pysyin tosi rauhallisena ja ajattelin vain positiivisella tavalla ja vaidakin oli sopivan energinen. Saatiin sitten prosentteja 57% ja ne olivat ihan hyvät ekoiksi aluekilpailuiksi. Valmentajani sanoi ja kyllä itsekkin olen sen tajunut, että vaidalla ei varsinkaan aluekisoissa saada hirveen paljon yli 60% tuloksia, koska vaida ei ole mikään liitokavio eli sillä ei ole mitkään maailman parhaimmat lennokkaat liikkeet. Eli Vaida antaa vähänniinkuin pisteitä muille siitä. Mut vaidankaa mulla ei oo mitään muuta tavoitetta kun saada puhtaita ja siistejä ratoja, mutta tietenkin yritän parhaani.

Vaidasta lähtee kyllä irti, esim. kun irtojuoksuttaa niin se menee tosikovaa ja sen liikkeet ns. ''avautuu'', niin se on lentokone ;) ! mutta se ei vaan viitsi näyttää sitä kun sillä ratsastetaan, että siltä lähtee kyllä jos se vaan itse haluaa :D

kuva on hyvin laatuisa!

Syksyllä sitten entisen kengittäjän takia Vaida alkoi vähän ontumaan ja sille tuli kinnernivel tulehdus koska se oli ollut todella pitkässä kengässä kauan eikä se pystynyt  liikkua kunnolla eteen ja sen jalka oli mennyt vähän hassuun asentoon niin tuli se niveltulehdus takajalkaan. Mentiin sitten käymään Hyvinkään hevossairaalassa ja siellä siis kävi ilmi nuo asiat ja ne korjattiin ja vaida alkoi olemaan tosi hyvä , sillä kävi sitten kengittäjä ja lyhennettiin kenkää paljon ja se alkoi liikkumaan ihan normaalisti!

Klinikasta tähänasti ollaan vaan treenattu ja treenattu, se oli aluksi todella vaikea ratsastaa 1 kk saikun jälkeen ja siinä meni noin kk että saatiin se menemään peräänannossa rehellisenä. Nyt on jäänyt vähän vähäseen vaidan kanssa semmonen kunnon treenailu kun Fanni on tullut kuviohin mukaan. Aijon kumminkin kisata vaidallakin seura ja aluekilpailuja yhtä lailla kun tämän kaudenkin. En oo katunut yhtäkään hetkeä vaidan kanssa, se on parasta tähän mennessä mitä mulle on tapahtunut<3 Pikku pallero on aina meidän eikä koskaan tulla siitä luopumaan. Sitten kun se on eläkkeellä niin viedään se jonnekkin pikkutallille jonkun kaveriksi ja käydään hoitelemassa sitä sielä. Noh, ei nyt mietitä semmosia vielä vaan keskitytään tähän hetkeen<3 :*

KERTOKAAA POSTAUSIDEOITA ETTÄ VOIN POSTATA TEILLE TÄSSÄ KUUSSA MAHD. PALJON!! Ja vastatkaa kyselyihin :) !

~mellu